Sinkka ON KERAVAN KULTTUURIN JA TAITEEN KESKUS

Taide- ja museokeskus Sinkka sijaitsee Keravan keskustassa, rautatieaseman läheisyydessä. Kompaktin kokoinen museo tunnetaan persoonallisesta ja helposti lähestyttävästä näyttelyohjelmistosta. Museon tunnistaa saksalaisen Claudia ”MadC” Walden tyylikkäästä julkisivugraffitista

Sinkan syksyssä elämän naamiohuveja, villiä luontoa ja muinaisuuden löytäjiä

Tänä syksynä Sinkassa nähdään Naisia, naamioita ja villiä luontoa -näyttely, joka vie katsojan teatteridiivojen, kissanaisten, pentujaan puolustavien susiemojen ja päälaelleen kääntyneiden satujen maailmaan. Koskettavista ja elävän oloisista veistoksistaan tunnetun Kerttu Horilan lisäksi mukana on neljä taidokasta nuormemman polven maalaria. 


Kerava-kulmaan kootussa pienoisnäyttelyssä nähdään, kuinka kaupunki kohoaa veden alta ja saa ensimmäiset asukkaansa. Kivikautisten esineiden lisäksi pääosassa ovat niiden löytäjät, kotiseutuihmiset, jotka myös ovat jättäneet jälkensä historian jatkumoon.
(Teoskuva: Samuli Heimonen, Helka, 2017. Akryyli ja öljy kankaalle, 180x180cm, yksityiskokoelma)

Taiteeni tarina -sarja ja yleisöopastukset tarjoavat syvempää sukellusta taiteilijoiden sielunmaisemaan ja työskentelyyn. Syksyn luentosarja tutustuttaa Keravan ja Tuusulan kivikautisten ihmisten elämään.

Naisia, naamioita ja villiä luontoa

Näyttelyn punaista lankaa kuljettavat Kerttu Horilan parin viime vuosikymmenen aikana tehdyt veistokset. Kanssamatkustajan lempein silmin hän on tarkastellut elämän naamiaishuveja, erilaisia ihmisenä olemisen tapoja, eläintarinoita ja pieleen menneitä prinsessasatuja.

Rinnalleen Horilan veistokset ovat saaneet maalattuja susitarinoita, värikkäitä ekofantasioita, vaarallisia vedenneitoja ja Jenni Hiltusen selfie-aikakauden diivoja. Hiltusen inspiraationa toimivat somekuvat ovat kuin naamio, joiden taakse piiloudumme ja toisaalta se osa meistä, jonka haluamme muille näyttää.
(Teoskuva: Kerttu Horila, Narttu, Emo ja Mirri, 2019. Keramiikka ja akryyli, korkeus n. 80 cm.)

Eläimiä ja elämää hehkuvissa väreissä

Samuli Heimonen ja Elina Ruohonen vievät katsojan eläinten maailmaan. Heimosen kuvastossa susi on sekä laumasta erotettu yksilö että voimaa uhkuva myyttinen olento. Ruohosen akryylimaalaukset hehkuvat värejä ja kuljettavat katsojan tulevaisuuteen, aikaan, jolloin inhimillinen on uponnut syvälle muuhun elolliseen.
(Teoskuva: Elina Ruohonen, Probioottinen yhdyskunta, 2020. Öljy akryylilevylle, 150×180 cm.)

Taruolennot ja elämän monikasvoisuus

Toisessa kerroksessa näyttely siirtyy vanhenevan naisen ja pieleen menneiden prinsessasatujen maailmaan. Nyt pääosaan nousevat Horilan ikääntyneet satuolennot. Ne saavat rinnalleen Eeva Peuran maalausten salaperäiset tarinat, jotka johdattavat katsojan outoon universumiin. Täällä ihminen, eläin ja tarujen olennot hengittävät samaa ilmaa. Ja kun naamiot vihdoin riisutaan, niiden takaa paljastuu elämän koko kirjo, sen ehtymätön monikasvoisuus.
(Teoskuva: Eeva Peura, Nymphs (Carol Rama Lake), 2018. Oljy kankaalle, 120×150 cm. Kuva: Erika Luoto.)

TAITEENI TARINA - TAITEILIJAT KERTOVAT TEOKSISTAAN

Naisia, naamioita ja villiä luontoa -näyttelyn taiteilijat kertovat taiteestaan ja työskentelystään. Puheenvuorot järjestetään tilanteen mukaan joko näyttelysaleissa tai kuulutettuna saleihin kaiutinjärjestelmän kautta.

La 5.9. klo 13 Kerttu Horila

Ke 30.9. klo 17.30 Jenni Hiltunen & Eeva Peura

Ke 11.11. klo 17.30 Samuli Heimonen & Elina Ruohonen


YLEISÖOPASTUKSET

Ti 15.9. | 6.10. | 3.11. | 8.12. klo 11.30

Ke 23.9. | 28.10. | 25.11. | 16.12. klo 17.30

MUINAINEN KERAVA JA SEN LÖYTÄJÄT ESILLÄ

Kerava-kulman pienoisnäyttelyssä vaelletaan Ancylusjärven rannoilla, etsitään kivikautisia muinaisjäännöksiä ja esitellään niiden löytäjiä. Suurin osa Keravan kivikautisista muinaisjäännöksistä on löydetty 1950−1970-luvuilla, jolloin alle neljän tuhannen asukkaan kauppala kasvoi ja muuttui kaupungiksi.

Keravan kahdeksasta kivikautisesta asuinpaikasta tunnetuin on Sinkasta kivenheiton päässä sijaitseva Pisinmäki, missä tehtiin kaksi kaivausta 1960-luvun alussa. Kaivauksista vastanneen Jaakko Sarkamon mukaan paikan löytäjä oli Keravan yhteiskoulun musiikinopettaja Aarne ”Kivitasku” Nurminen. Esihistorian lisäksi näyttely kertookin Keravan lähihistoriasta ja ihmisistä, joiden pihoille menneisyys oli jättänyt hiljaisen viestinsä.

(Kuvassa muinaisen Keravan löytäjiin kuulunut Ali-Keravan koulun johtajaopettaja Artturi Heinonen. Kuva: Keravan museo.)

LUENTOSARJA KIVIKAUDESTA

Syksyn luentosarjassa pääset kuulemaan lisää mielenkiintoisista Keravan alueen kivikauden asuinpaikoista ja sen aikaisista esinelöydöistä.

Ke 21.10. klo 17.30 Monien tulkintojen kivikauden keravalaiset, Liisa Kunnas-Pusa FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Ke 4.11. klo 17.30 Keravan kaupungin inventoidut kivikautiset asuinpaikat ja löydöt, Olli Kunnas, FM, Keravan kaupungin kartoittaja ja arkeologi

Ke 18.11. klo 17.30 Kahden vuonon väkeä – Tuusulassa ja Keravalla kivikaudella, Harri Nyman, FT, Tuusulan museoiden museolehtori

Pullakahveille museoon

Sinkan kahviossa voi levähtää ja juoda vaikka pullakahvit. Museokaupan valikoimassa on kirjojen ja korttien lisäksi muun muassa paikallisten käsityöläisten tuotteita sekä Ville Pirisen suunnittelemia Che Kerava -paitoja ja lakupaketteja.

Sinkka ja sen näyttelyt avoinna ympäri vuoden

Avoinna:
ti, to, pe 11–18
ke 12–19
la, su 11–17
ma suljettu
Liput:
Aikuiset 6 €
Eläkeläiset/opiskelijat 4 €
Alle 18-vuotiaat
/työttömät ilmaiseksi
Sinkassa käy Museokortti ja Smartum-seteli

Katso lisätiedot sekä ohjeet saapumiseen täältä.

Jaa lähimatkailuvinkkejä somessa